Kaatokrapulassa

vanha opettaja

mietti elämän järjestystä

päätti selvittää sen

siirsi lasiansa

pöydän kamaralla

kuinka kevät voi olla pitkä

otti kulauksen



Kaatokrapulassa

vanha opettaja

mietti ajalle tarkoitusta

sielun olemusta

kuinka haparoiva

on onnenkalastaja

siima kiireenä ihmisraukka kuuta tavoittelee



Itse olen itseni juonut

sanonut kyllä haluan vielä

itse olen itseni juonut



Kaatokrapulassa

vanha opettaja

lainaa ajalta

huokaili

ja uuden nuoruuden

nosti lasiansa

tuoli narahti ja

tuolla katoaa taivaanranta, tuota tavoita en



Itse olen itseni juonut

sanonut kyllä haluan vielä

itse olen itseni juonut



Itse olen itseni juonut

sanonut vielä tämä ei riitä



Itse olen itseni juonut