nurmikko kasteinen tarttuu sun tennareihin

puisto on tyhjä kun kerrot sun isästä kerrot myös äidistäsi

kuinka ne kohtasivat

Pyynikin harjulla



pilkottaa päivä ja postia kantaa jo mies

kuluneet haalarit

kahisten katsoo sua, katsot mua, katson sua

tuoksusi pyörryttää mut

puoleeni kumarrut



stop en rakastua saa

se tietää vain surua ja murheeksi käy

murheille stop

en rakastua saa se tietää vain surua

hiljentäkää

sydän hiljentäkää



olet niin upea, toivoin sut uniini

nyt olet totta ja

aamusta raukeat silmäsi katselee mua

henkeni salpautuu kun

puoleesi kumarrun



stop en rakastua saa

se tietää vain surua ja murheeksi käy

murheille stop

en rakastua saa se tietää vain surua

hiljentäkää

sydän hiljentäkää

sydän hiljentäkää

sydän hiljentäkää



kirkuvat lokit kun katuja putsataan

pyydät mun numeroa, mä käyntikortin saan

loittonee selkäsi

minä käyn miettimään

soita en koskaan

mä kohtalon vietäväks jään



stop en rakastua saa

se tietää vain surua ja murheeksi käy

murheille stop

en rakastua saa se tietää vain surua

hiljentäkää

sydän hiljentäkää



en rakastua saa



stop en rakastua saa

se tietää vain surua ja murheeksi käy

murheille stop

en rakastua saa se tietää vain surua

hiljentäkää

sydän hiljentäkää

sydän hiljentäkää

sydän hiljentäkää