Aamu valkenee, valaisee jo eteisen
tmn ahtaan pikku kaksion, tai kotihan se on
yhteinen
Makuuhuoneen ovee raotan, on siell hmr
heidn nen nukkuvan, en tahdo hertt
vaan siihen jn
Ja musta tuntuu et'voin luopuu mist vaan, kun m heidt pit saan
lhellin
Siis muusta viis, voin luopuu mist vaan, voin tehd tappavinta tyt puolestaan
pystypin
Eihn perhe t liene aivan sellainen
kuin on telkkarissa perheet n tila-automainosten
m tiedn sen
Nojaan ovenpieleen, kuuntelen, ne siell hengitt
pari unennkij, en tahdo hertt
vaan siihen jn
Ja musta tuntuu, et'voin luopuu mist vaan, kun m heidt pit saan...
M en tiennyt aikoinaan, mihin viel joudunkaan
m en tiennyt kuinka paljon rakkautta heilt saan
ja pystyn antamaan
Voin luopuu mist vaan
Voin luopuu mist vaan
Ja musta tuntuu, et' voin luopuu mist vaan, kun m heidt pit saan...
Aamu valkenee, valaisee jo eteisen tn
yhteisen