Puut pienen polun reunustaa
On suihkuallas aina tyhj vaan
Nyt puiden yli meren tlt nhd voi
Kun ennen tuuli vain sen net joskus tnne toi
Saavuin tnne niin kuin hpeillen
Edes kynttil m tnne tuonut en
Vastannut en isiin viesteihin
Soittanut en vaikka lupasin
Ja kahdestaan pojat nurmikolla makaa
Katsoo poutapilvien takaa joskus aurinko kuin muistuttaen
Ettei kuitenkaan joka hetkeen pse mukaan
Joskus tiet tunne ei kukaan, ota vastaan pivt jotka kiinni saat
sill sunnuntaisin kuolee kuninkaat
Kun tarttunut ei tuuli purjeisiin
Hn en jaksanut ei jd ankkuriin
Ei jaksanut hn en odottaa
Ilman valtakuntaa kaikki katoaa
On helppo menn jos vain ksketn
Vaan vaikeaa on pyyt lhtemn
Nyt liian myhn saavun tnne kuitenkin
En ole vahvempi kuin kuuluu tapoihin