On kuin kuolema, kulkis varjona,
aina sinne minne meen.
On kuin kuolema, astuis kannoilla,
joka ainoon askeleen.
Kuinka kerran mua pelottanut ei,
ja tuntui etten uuvu milloinkaan.
Voima karkasi - tuuli vei,
tuskin jalan jalan eteen saan.
Paljon loistokkuutta osakseni sain,
mut puheet oli pelkk helin.
Ystvin kuinka ystviksi nimitt,
kun yksikn ei toden tullen j.
Kadut kaupungin, joskus mittasin,
nuorukainen huoleton.
Nyt m laahustan, eln noutajan,
se mut saavuttava on.
Kuinka kerran mua pelottanut ei,
ja tuntui etten uuvu milloinkaan.
Voima karkasi - tuuli vei,
tuskin jalan jalan eteen saan.
Paljon loistokkuutta osakseni sain,
mut puheet oli pelkk helin.
Ystvin kuinka ystviksi nimitt,
kun yksikn ei toden tullen j.
Kuinka kerran mua pelottanut ei,
ja edessni ootti mrnp.
Voima karkasi - tuuli vei,
ja puheet oli pelkk helin.