Ulvoin kuuta mustaa

Ulvoin kuuta, kutsuin kuolemaa

Ei kiiras roihua kuin minä roihuan

Tusina sakaraa on liikaa

Kaikkeutta kuvastamaan



Kumarsin kultaa

Kultaa kumartaaen tartuin tuonelaan

Ei valo lankea kuin minä lankean

Siivetkin kutittaa voi hetken

Voi, minä en!



Niin tiimalasi kääntyy

Kääntyy alaspäin

Vanhin voitehista

Kanssa veren käsikkäin

Hiekka valuu maahan kylmään uinumaan

Vaan ei unet idä, idä ilman

Unelmien nukkujaa



Kiitin hulluudesta

Kiitin julmuudesta jumalaa

Ei meret kuohua kuin minä kuohuan

Aallot voi armoaan pois jakaa

Voi, minä en!



Niin tiimalasi kääntyy

Kääntyy alaspäin

Vanhin voitehista

Kanssa veren käsikkäin

Hiekka valuu maahan kylmään uinumaan

Vaan ei unet idä, idä ilman

Unelmien...

Unelmien nukkujaa



[Solo]



Niin tiimalasi kääntyy

Kääntyy alaspäin

Vanhin voitehista

Kanssa veren käsikkäin

Hiekka valuu maahan kylmään uinumaan

Vaan ei unet idä, idä ilman

Ei, ei, ei unet idä, idä ilman

Unelmien nukkujaa