Joskus mun rakkauteni nukkuu,
Laatikossa, kerrostalon ullakolla.
Valot ovat palaneet, tai sulakkeet,
Eikä vastaa talonmies.

Joskus mun rakkauteni viruu,
Nälkäisenä, olohuoneen maton alla.
Tiedän kyllä missä, on se pihvi,
Mutten löydä keittiöön.

Kun rakkaudella on nälkä,
Hullun lailla verta
Ja lihaa se haluaa.
Rakkaudella on jano,
Ei pelkät sanat,
Voi sitä sammuttaa.
Sillä ilman kosketusta,
Se nääntyy ja nukahtaa.
Jossei ruoki rakkautta,
Sen voimat katoaa.

Joskus mun rakkaus on pelto,
Ja mä puurran, saappaat paskassa.
Löytämättä mullan alta ituakaan,
Pienintäkään versoa.

Ja jos mun rakkaus ajaa ojaan,
Mä vaan seison siinä tumput suorina.
Kaivelen mun tupakoita, bensa valuu,
Ja liekit loimuaa.

Kun rakkaudella on nälkä,
Hullun lailla verta
Ja lihaa se haluaa.
Rakkaudella on jano,
Ei pelkät sanat,
Voi sitä sammuttaa.
Sillä ilman kosketusta,
Se nääntyy ja nukahtaa.
Jossei ruoki rakkautta,
Sen voimat katoaa.

Kun rakkaudella on nälkä,
Hullun lailla verta
Ja lihaa se haluaa.
Rakkaudella on jano,
Ei pelkät sanat,
Voi sitä sammuttaa.
Sillä ilman kosketusta,
Se nääntyy ja nukahtaa.
Jossei ruoki rakkautta,
Sen voimat katoaa.

Kun rakkaudella on nälkä,
Hullun lailla verta
Ja lihaa se haluaa.
Rakkaudella on jano,
Ei pelkät sanat,
Voi sitä sammuttaa.
Sillä ilman kosketusta,
Se nääntyy ja nukahtaa.
Jossei ruoki rakkautta,
Sen voimat katoaa.