kaikki te kiertävät tunteet ja tuskat,

tulkaa kotiin,

myöskin sa saartava kauneuden kaipuu!

ettekö nää, miten valkeus vaipuu,

varjot pitenee,

elämä lyhenee,

kuoleman jalka vain kulkea jaksaa?



kaikk' elon etsijät, eksynehetkin,

tulkaa kotiin!

kohta jo korpien komerot tummuu,

aurinko sammuu,

pimeys peittää maan,

portit suljetaan, eivätkä aukene enää

koskaan.



kaikki te ystävät harvat ja hyvät,

tulkaa kotiin

kuin valot luojaansa suuret ja pienet!

kotiinsa kulkevat ihmiset karjat; ilot,

muistot etenee,

toivot vähenee,

kohta ei erota toistaan toinen