puut ovat riisuutuneet

minä pukeudun

kylmään varustaudun

en voi nukkua yli, huomiseen

astun lumeen

ja jäiseen tuuleen



toivon niin

usko pitää minusta kiinni

kun kaadun

rakkaus kantaa

uskon niin

tämä tie vie perille asti

kun saavun

näen auringon



kukat ojentavat varsiaan

minä suojan avaan

alkaa sataa

en voi päästä sisään, lämpimään

minä kävelen

märkään ja pimeään



toivon niin

usko pitää minusta kiinni

kun kaadun

rakkaus kantaa

uskon niin

tämä tie vie perille asti

kun saavun

näen auringon