pyyhin hiuksiani sen tieltä

ne hiki liimannut on yön valohon

tarinasi kai tulevat sieltä

kuului kavion ääni pidän piilossa pääni

kohta nuolia sataa saa

lankkuaitaan ja meihin uskon taas enkeleihin

niistä rumasti puhutaan



Minä muistelen meitä hetkiä revenneitä

sinun silmäsi minulle puhuu

tuo kolina kalvaa pelkään hengittää arvaan

joku ryömii ja minulle huhuu

kuulin kavion äänen en kestä kun lähtee meiltä

henki ja vakuutus

ois paras kai olla sadetanssija

jolla henki kiertää kun uskot sen



Intiaani on poissa vaikkei kaukana oliskaan

intiaani on poissa jos se sinua helpottaa



Taas heräsin tuosta mustasukkaisen suosta

minut haukut ja kuiville revit

nämä hetket vielä ja kymmenet silloin

siellä kyyryssä elämää mentiin

kuulin kavion äänen en kestä kun lähtee meiltä

henki ja vakuutus

ois paras kai olla sadetanssija

jolla henki kiertää kun uskot sen