On kello puoli kymmenen illalla
Tuijotan tyhjää seinää sohvalla
Ei kai kukaan pysty kertomaan
Miksi elämän pitää olla hankalaa
Aina silloin kuin vähiten odottaa

Kun aurinko menee nukkumaan
Ja varjot saapuu piiloistaan
Jos varmistimen uskaltaa vapauttaa
Niin varjojen valtakuntaan portit aukeaa

On taakka liian suuri hartioilla
En suostu kantamaan sitä sovinnolla
Lyhyt elämä liikaa väsyttää
En jaksa pysyä hereillä
Tämä muistuttaa jo helvettiä

Kun aurinko menee nukkumaan
Ja varjot saapuu piiloistaan
Jos varmistimen uskaltaa vapauttaa
Niin varjojen valtakuntaan portit aukeaa