ei löydy rakkautta nyt

mä etsin muttei löytynyt

mä istun miettien ja katson lattiaa

mä muistan että lähdit pois

sä taisit varmaan lähtee pois

ja yksinäisyys kulkee varpaillaan ja kuiskii laulujaan



mä uskoin sua ja uskouduin

sä olit vaatteet jotka puin

sä olit kartta, tiesin aina minne meen

mut silmät auki näin sun lähteneen



ei löydy yhtään ihmistä

ei löydy ketään paitsi mä

mä peiliin katson

siellä vihdoinkin sen nään

se löytää aina luokseni

se kaiken jättää vuokseni

ja jälleen iltaisn sen rinnalle mä hiljaa painan pään



niin yksinäisyys laskeutuu

se katsoo mua kuin lämmin kuu

se syliin käpertyy ja hiljaa juttelee

on yksinäisyys täällä jo

en enää koskaan yksin oo

se vannoo mulle ettei koskaan pois se mee

en itselleni mitään pahaa tee



niin yksinäisyys laskeutuu

se katsoo mua kuin lämmin kuu

se syliin käpertyy ja hiljaa juttelee

on yksinäisyys täällä jo

en enää koskaan yksin oo

se vannoo mulle ettei koskaan pois se mee

en itselleni mitään pahaa tee