Kutsu mua nimellä, Valeria

tänä yönä oon joku muu kuin minä

Annan itseni olla haluttava – entä sinä?



Ehkä valetta on, Valeria

inhorealismiko kiinnostaa

Silmänlumetta kun vähän rakastaa

voi aamulla jatkaa matkaa



Olen alkuräjähdys, olen pyhä jysäys

Mona Lisa mä oon tai voin olla sinä

tai juopon pää täys valtimon sykäys

Voin olla mitä vaan

mutten tahdo olla minä



Ja juhannuksesta jouluun on kuoppainen tie

siihen öljypohja aina hajoaa

Minut otti valtaa Valeria

se osaa tehdä arjesta juhlaa



Tänä yönä en aio olla oma itseni

minä olen Valeria

Ja minun työnä on painua sun mieleesi

ja valua hunajaa



Sano jotain kivaa, sano jotain ihanaa

sitä niin harvoin kuulla saan

Kerro, että mä oon sun Valeria,

niin laulan sulle aariaa

esitän Neitsyt Mariaa



Olen ollut lahjomaton

yönä kaikki kaupan on

Otan vain sen mikä mua viihdyttää

kerran täällä eletään



Minä tulen ja meen

jäädyn, sytyn tuleen

sanon – kyllä, joo

tai sanon – ei niin

Tulen teen makuhuoneeseen

en vahingossakaan katso vessassa peiliin



Minä tunkeudun tuuleesi tuoksuna

Valerian – ja varmasti kaiken annan

sinä pidät mielessä Jumalan

kun mikä vähän vähemmän vastuuta

kannan, sillä



Tänä yönä en aio olla oma itseni

minä olen Valeria

Ja minun työnä on painua sun mieleesi

ja valua hunajaa



Sano jotain kivaa, sano jotain ihanaa

sitä niin harvoin kuulla saan

Kerro, että mä oon sun Valeria,

niin laulan sulle aariaa

esitän Neitsyt Maariaa



Sano jotain tuhmaa, sano jotain ihanaa

sitä niin harvoin kuulla saan

Kerro, että mä oon sun valeria,

niin laulan sulle aariaa

esitän Neitsyt Mariaa