Tähän huoneeseen koskaan ei totu silmät nämä.

Minkä sille voi, jos joskus tuntuu näin,

että elämä on jonkun toisen elämän, jämä.

Tänne tulin, ja täältä lähdin, ja tänne jäin.



Nämä kaupungit. Nämä ihmiset joita,

vartijat valvoo virkaa tekevinään.

Nahkatakkinen numero tuhoaa, ikkunoo-o-ita,

ja mihinkään sisään ei pääse, niistäkään.



Nämä maailmat. Mämä muutu ei mikskään,

toinen kainalosauvoillaan murskaa, toisen pään.

Eläimiks' ei jääty mutta tultu ei, ihmisiks'kään.

Ja puun alle joutuu tarhuri jäykistymään.



[soolo]



Tämä elämä. Missä, mistä ja mihin on paluu.

Ja miksi sulle lupaisin taivaalta kuun,

mutta katsotko nyt kun se aamua kohti, valuu.

Ja jos täältä pääsen, vienkö sut seikkailuun.





						     



						     Thanks to sankaripoju