Kai nää kivet, pian maasta huutaa

Kun me haavoille lyödyt vieläkin vaietaan

Ja kipeimmät muistot salaa piiloon suljetaan



Mutta tiedän, tähän ikävään vastataan

Ja hiljaisetkin huokaukset kuunnellaan

Ja ne haavoitetut kädet meidän haavojamme hoitaa



Luota vaan, hän äänesi kuulee

Luota vaan, meidät tuntee hän kokonaan

Luota vaan, siihen lempeään tuuleen

Ja niin saa, ja niin saa

Se sua kannattaa



Pyydän voimaa, näitä seiniä musertaa

Sun henkesi henkäykset puhaltakoon taas

Ja ne levottomat laulut kiitokseksi muuttukoon



Luota vaan, työsi täyttäjään

Meidän tiemme hän tuntee, ja kipumme ymmärtää

Ja valonsa löytää salatuimpaan pimeään