Mäen päältä polkupyörällään voi jopa päästä jotain viittäkymppiä,

jos polkee oikein kovaa eikä käytä jarruja, kaupunkiin pääsee 

puolessa tunnissa ja, vaikka siltaa pitkin aina polkeekin vastatuuleen

minne sitten meneekin niin tuskin koskaan kestää puolta tuntii 

kauempaa, kun itsensä löytää pohtimasta:



Miten voikaan olla mahdollista, miten voikaan olla mahdollista, 

että kaikki rahansa pystyy tuhlata eikä omatunto edes kolkuta,

kaikki rahansa pystyy tuhlata viimeistä penniä myöten yhdessä

levykaupassa.



Joka suunnassa houkutuksia. Joskus voi käydä niin ettei pois viiskulmasta löydä 

millään ja pennit hupenee taskun pohjalta kassakoneeseen

ja kotimatkalla vastatuulessa tyhjätasku polkee hymy huulilla,

pyörät pyörivät tasaista tahtia, taitaa laskut jäädä maksamatta.



Miten voikaan olla mahdollista, miten voikaan olla mahdollista, 

että kaikki rahansa pystyy tuhlata eikä omatunto edes kolkuta, 

kaikki rahansa pystyy tuhlata viimeistä penniä myöten yhdessä 

levykaupassa, kaikki rahansa pystyy tuhlata viimeistä penniä myöten 

hyvällä omatunnolla.