pidä minua istuimena 

pidä minua metsästäjänä 

pidä laulunkirjaajana 

loitsupirun sihteerinä 

pitele minun luitani 

kun olen rikkonut sinua vastaan 

nosta minut tuulta vasten

kun kohta alat palella 



hellyys on kynsi iholla lempeys on kasa risuja

punaisina maasta nousee kukat ennen valkeat 



kun valot sammuvat ja ihmiset nukkuu ja meidän on niin hyvä 

en sulje silmiäni palvon yötä joka huulillasi hehkuu 

niin kovaa ihoa vasten niin kylmää vasten luitasi 

niin kovaa ihoa vasten niin kylmää vasten luitasi 



kysy neuvot eläimiltä 

kysy suunnat tuulilta 

merkit alkaa puhua 

vaan oikeassa valossa 

vielä ennen syksyä 

olet sitten täällä 

istut siinä vastapäätä

raatipöydän ääressä 



missä sanoista neuvotellaan rakennetaan tornia 

tumma leipä leivotaan laitetaan mahlaviini