Auringon ensisäteet nousee

Ja sun kasvot valaisee

Olet vielä vierelläni

Et unta ollutkaan 



Katselen sua ihan hiljaa

Kosken kasvojasi salaa

Sä mulle hymyilet

Et vielä avaa silmiäsi

Vedät mut viereesi 



Savuna ei ilmaan haihdu tää unelma

Pidän susta kiinni enkä irrota

Kiellettyä tää on, sen tietää kumpikin

Mutta tehtyä ei enää saa takaisin 



Mä pieneen kolahdukseen herään

Kun lattialta vaatteet keräät

Sun täytyy lähteä

Kello käy jo yhdeksää

Tätä kotona saat selittää 



Tulet vielä vierelleni

Suutelet mua sitten lähdet

Vedät oven kiinni/tiedän että vielä palaat

Luokseni uudestaan.



Savuna ei ilmaan haihdu tää unelma...