On arkipäivä sateinen ja sua masentaa
Et koulunpenkkiä sä jaksa enää kuluttaa
Sinä haaveissasi muualla aina elelet
Siksi kukaan ei voi käsittää
Että elämässäs sulle joku tärkeämpää on
Kuin koulukirjan teksti, karu, loputon
Ja kotiis meet niin äiti sulle vielä nalkuttaa
Olet ilkeä, en anna sulle rahaa
Ota seinältäs pois ne karvapäiden julisteet
Ne pystytukat ovat pääsi sekoittaneet
Eihän sellaiset kunnon poikia olekaan
Jotka sortuneet on tupakkaan

Täältä tullaan
Teidät me pimeydeltä pelastetaan
Teille me lauluja lauletaan
Arki yhdessä unohdetaan
Olemmehan
Viisi kaunista yötä joiden oikeus on
Auttaa teitä nyt viikon taas kestämään eteenpäin

Minuakin usein arjen ankeus masentaa
Ja viikonlopun odotus vain mua kiinnostaa
Että tien päälle pääsee laulut laulamaan
Ja arjen unohtamaan
Siis mieti aina tarkkaan mitä lapsellesi sanot
Muka pystytukkien päät ovat aivan lahot
Älä koskaan sellaista lapsellesi syötä
Sillä mehän teemme kutsumustyötä