mutta hän vain hiljaa katoaa laitakaupungin yöhön

kun hän saapuu estradille katulamput kumartaa

ei päivisin kukaan häntä koskaan nää

hän katseita pelkää ja odottaa vain pimeää



joku sanoo hänen aina vaan juoksevan pakoon elämää

aina päivisin kaupungilla kerrotaan:

joku yöllä sen hullun nähnyt taas on liikkuvan

miksi sellaisten vapaudessa vielä kulkea annetaan?



nyt puhutaan

nyt puhutaan

nyt puhutaan



mutta hän vain hiljaa katoaa laitakaupungin yöhön

kun hän saapuu estradille katulamput kumartaa

niin hän yksin vaeltaa, vain varjot häntä seuraa

kunnes aamu viimein näyttämöltä valot sammuttaa



äidit hänellä lapsiansa pelottaa:

jos et ole kiltti hän nousee piilostaan

ja kaikki tuhmat lapset vie hän mukanaan



niin puhutaan

niin puhutaan

niin puhutaan



mutta hän vain hiljaa katoaa laitakaupungin yöhön

kun hän saapuu estradille katulamput kumartaa

niin hän yksin vaeltaa, vain varjot häntä seuraa

kunnes aamu viimein näyttämöltä valot sammuttaa



kuka hänet tuntee ja tietää tarkalleen

että mitä hän tahtoo ja miksi hän pakoilee?

kuka häntä ymmärtää ja kuka hänet tuomitsee?



kuka tuomitsee?

kuka tuomitsee?

kuka tuomitsee?



mutta hän vain hiljaa katoaa laitakaupungin yöhön

kun hän saapuu estradille katulamput kumartaa

niin hän yksin vaeltaa, vain varjot häntä seuraa

kunnes aamu viimein näyttämöltä valot sammuttaa



niin hän yksin olla saa, eikä tahdo mitään muuttaa

hän muistaa kyllä roolinsa ilman kuiskaajaa