kirjeesi alkoi niin julmasti hei

altani jalat se viikoksi vei

kuinka mun viereltä vois

hypätä pois?



vieläkö muistat sen keväisen yön?

väitätkö että mä sanani syön?

elämä helpompi ois

jos unohtaa vois



mut odota vaan

mua odota vaan

kyllä sun kiinni mä saan

sielu tuskaa on taas tulvillaan



Tia-Maria sua kaipaan niin

Tia-Maria oon yksin

Tia-Maria sua kaipaan niin

Tia-Maria jäät mun haaveisiin

Tia-Maria jäät haaveisiin



viimeinen rivi, mä rakastan sua

kaikki ei tietenkään saa unohtua

eikä mun viereltäin vois

liueta pois



lopuksi kirjoitit vielä ps:

muistele mua, muista myös itseäs

tahtoisi en, enkä vois

hävitä pois