näinä öinä mieli matkustaa,

se kulkee missä tahtoo,

mä päättää en saa polkujaan 

vaan joudun valvomaan ja matkaseuranaan,

mä nähdä valveunta saan.



näinä öinä melska hellittää,

on kotvan kaikki selvää,

ja kumman helppo ymmärtää

sä lepäät vierelläin, 

kun käännyn sua päin, mä hetken aikaa vaistoan, 

sä jaat tän saman maailman



niin särkyvää on onni tää, niin mitättömästä voi kaikki sirpaleiksi sälähtää.

niin särkyvää, kun meitä kehoitettiin rakkaudesta huolta pitämään

en voinut ymmärtää se kuinka helppoa niin on särkeäkään, mitä meille silloin jää 



näistä öistä voimani mä saan,

sen minkä kruunu vaatii, 

ja markkinoilla tarvitaan

kun itku auta ei, 

ja jatkettava ois, taas tehdä taksvärkkinsä pois,

kun luja olevansa sois