mä pelkään joskus sun vapauttas

voit nousta ja lähteä mihin vaan

mä pelkään joskus sun rakkauttas

voit nousta ja lähteä milloin vaan



ajan varjot mua seuraa

ne tahtovat viedä mut mukanaan

en mä niitä pelkää, pidän kiinni susta

ei ne meitä voi toisistamme eroittaa



niin, niin, olet valmis niinkuin minäkin

heität verhosi pois ja otat kädestäs kii

tulen hiljaa sun kainaloosi

ja rakkauden symbioosi

meidät pelastaa



jos en kysy sulta mitään

et vastaa mulle tietenkään

ja me vajotaan kauniiseen hiljaisuuteen

kun aamu jo henkiin herää



ei läheisyyttää voi yksin löytää

sen silloin vasta tajuaa

kun tuhat yötä turhaan valvoo

ja yhtenä yönä vain rakastaa



niin, niin, olet valmis niinkuin minäkin

heität verhosi pois ja otat kädestäs kii

tulen hiljaa sun kainaloosi

ja rakkauden symbioosi

meidät pelastaa



niin, niin, olet valmis niinkuin minäkin

heität verhosi pois ja otat kädestäs kii

tulen hiljaa sun kainaloosi

ja rakkauden symbioosi

meidät pelastaa