kadun aurinkoisen puolen valitsen, asemalle kävelen 

sut kohta kotiin saan 

mustat päivät ovat tänään jäänet taa 

en malta murjottaa 

laiturille matkustajiaan juna karistaa 

voin hetken odottaa 

mä seuraan kuinka katseillaan 

etsii parit parejaan 



kun sinut nään 

en hetkeen pysty hengittämäänkään 

ja sydän tahtiaan tarkistaa 



ikävään ei sieluriepu jääkään nääntymään 

yksinäisen arvet lääkitään 

surkeuteni helpottaa 

ja mustat päivät jäädä saa



ilmamassat vyöryy etelään vievät kesän mennessään 

keliin kolenevaan jään 

lehmuksetkin luopuu lehdistään 

joutuu värjöttelemään 

mä kiirehdin sun syliis lämpimään, lämmittelemään 

en kaipaa enempää 

sinne eivät pahat henget nää 

painajaiset hellittää