Niin on muistoja vaan

kai monta miljoonaa, 

mutta sydämeen vain jää 

niistä raskaimmat nää.



Sateen alle kastuttiin,

kun vene saapui laituriin.

Kauan suunniteltuaan

taas kaikki valuu hukkaan. 

Sille nauroit kuitenkin 

sait hymyilemään minutkin. 

Tuo hetki takaa vuosien -  kuin eilinen. 



Koivut rantatielle kaartuen

ja tammet puiston hiljaisen 

tunsit annoit nimetkin, 

jotka muistan vieläkin.

Kesti kauan ymmärtää, 

vaikken hyväksynytkään.

Ei kukaan yksin pitää saa  - hyvää haltiaa. 



Nyt vielä muistoja vaan

paljon mahtuu maailmaan, 

Vaan sydämeen vaan jää

ne jotka tekee kipeää. 



Niin on muistoja vaan 

kai monta miljoonaa,

mutta sydämeen vain jää 

niistä raskaimmat nää. 



Muistoja vain. 

Mä joka hetki enemmän 

mietin onko totta hän 

Vai pelkkää kangastusta vaan - vain haavekuvaa.

Vastausta kuitenkaan 

en siihen saanut milloinkaan.



Nuo hetket takaa vuosien 

vain mulle kertoo sen, 

että muistoja vaan 

paljon mahtuu maailmaan 

vaan sydämeen vain jää,

ne jotka tekee kipeää. 



Niin on muistoja vaan 

kai monta miljoonaa,

mutta sydämeen vain jää 

niistä raskaimmat nää. 



Nyt vielä muistoja vaan,

paljon mahtuu maailmaan 

vaan sydämeen vain jää 

ne jotka tekee kipeää.



Niin on muistoja vaan 

kai monta miljoonaa, 

mutta sydämeen vain jää 

niistä raskaimmat nää. 



Muistoja vain. 

Muistoja vain.