mä huonettani siivosin

ja järjestin sen kaapinkin

jota vuosiin tuskin aukaisin

löysin nipun kirjeitä

ne muistutti mua menneistä

ja kuinka rakkauttas karttelin



sitä muistelen ja nyt jo tiedän sen

kuinka säikkyä voi sydän tää

vaikka ääntä sen tahtoisi kuulla en

se sinnikkäästi säilöö viestiään



onko sulla tallella

jossain salajemmassa

ne arkit jotka kerran kirjoitin

nuorukaisen uholla

kun tunsin että maailma

mua odottaa ja luotas liukenin



sitä muistelen ja nyt jo tiedän sen

kuinka säikkyä voi sydän tää

vaikka ääntä sen tahtoisi kuulla en

se sinnikkäästi säilöö viestiään



löysin paljon oikeaa

paljon tahdon unohtaa

viattomuutensa kun kerran kadottaa

sitä enää milloinkaan

takaisin ei saa



mä mietin josko polttaisin

nuo kirjeet joita lehteilin

ne jostain syystä säästin kuitenkin

aika muuttanut on mua

ne antaa mulle lohtua

ja kertoo elettiinhän ennenkin



sitä muistelen ja nyt jo tiedän sen

kuinka säikkyä voi sydän tää

vaikka ääntä sen tahtoisi kuulla en

se sinnikkäästi säilöö viestiään



sitä muistelen ja nyt jo tiedän sen

kuinka säikkyä voi sydän tää

vaikka ääntä sen tahtoisi kuulla en

se sinnikkäästi säilöö viestiään