"Mona, on kello aamuseitsem?n
H?n avaa oven v?syneen?, katse kirjaan k??ntyneen?
Liikkuu kuin aaveet kellarissa h?n
Kun kaataa teet? parvekkeella
Huomaan kuinka hiukset sulaa h?m?r??n
Vain hetken viipyy niiss? henk?ys tuulen
Hetkeksi vain j??n, kai olla tahtoisi h?n yksin??n, nyt luulen

Mona,
sun huoneessasi kellot kerran pys?htyiv?t kaikki samaan aikaan
Mona,
on kauan sitten kirjoitettu, ett? saapuu p?iv? jolloin viimeinkin viet mut kokonaan

Mona, kohta ty?t mua odottaa
H?n valvonut on paljon ?it?, polttanut vain kynttil?it?
Painaa uni silm?luomiaan
Kun hetkeksi ne sulkee silloin
Huomaan kuinka hiukset sulaa h?m?r??n
Kuin auki p??st?isi ne ensi kerran
Mua pyyt?? kohta l?htem??n
Niin taidan h?nt? tuntea jo edes sen verran
"