Kaivot kuivaa kantakaa

Haukkokaa  henkeänne

Henget, te lähteen ehtyneen

Rantaviiva vilkuttaa

Jäähyväistä järven veet



Tuo kaunis harmaa kansi taivaan avautuu

Tuhka kuin salaa olkapäille laskeutuu

Tunnemmeko tulen?

Tunnemmeko enää?

Kuulemmeko sen kohinan?



Vaietkaa, marjat maan

Mietiskelkää, mesimetsät ja metsien päät

Vaivautuko vastaamaan

Kulkeko syksy sydämessä



Tuo kaunis harmaa kansi taivaan avautuu

Tuhka kuin salaa olkapäille laskeutuu

Tunnemmeko tulen?

Tunnemmeko enää?

Kuulemmeko sen kohinan?



Raskas vireeltään hämärästä hämärään

(Ei ollut susitaival)

Hämärästä hämärään

Pimeämpään pimeään

(Ei ollut susitaival)

Pimeästä pimeään

Ikävästä ikävään

(Ei ollut susitaival)

Ikävästä ikävään

Eikä siltikään

Susitaival

Susitaival



Tuo kaunis harmaa kansi taivaan avautuu

Tuhka kuin salaa olkapäille laskeutuu

Tunnemmeko enää?

Tunnemmeko enää?



Tuo kaunis harmaa kansi taivaan avautuu

Tuhka kuin salaa olkapäille laskeutuu

Tunnemmeko tulen?

Tunnemmeko enää?

Kuulemmeko sen kohinan?