”toivoisin että muistaisit

kun ystäväni olla taisit

kaiken kauniimpana silloin mä näin

oli aurinkokin polttavampi kuin tänään



mutta kuolleet lehdet kootaan haravalla

jalanjäljet liukenee satamalla

vaipuu unohduksen yöhön kylmään

yksin liikkuvien muistojen maailmaan jään



lauloit mulle rakkaudesta

yhdessä olomme taiasta

mutta rakkaus lopulta tuo vain tuskaa

ihan hiljaa eletään elämän ruskaa



ja kuolleet lehdet kootaan haravalla...”



saattaa olla virheitä. ei se kai oo niin vaarallista...