Niin hauras on elämän aamujen silta
Murtunein haavein sitä kannatellaan
Ollaan hiljaa jottei sanottais liikaa,
Jottei kukaan meitä huomais satuttaa

Näin kai minäkin täällä pelkään,
Pelkään ettei askel enää kanna
Jollei maailma lohtuansa anna,
Jäätkö kanssain raunioille valvomaan?

Hiljainen on sieluni ääni
Se peittyy alle murheen huutojen
Tulematta kuulluksi koskaan,
Se toivoansa kantaa ainiaan

Näin kai minäkin täällä pelkään...

Minä tahdon toisen maan,
Jonkun jossa suojellaan,
Särkyneiden sydäntemme voimaa

Näin kai minäkin täällä pelkään...