On tyhjä torppa maja matala 

harmaat hirret veistäjäänsä ikävöi 

Sisällä vahva tuoksu tupakan 

se syvää hiljaisuutta yksin isännöi 



Voimalla sisun läpi elämän 

hän esteet raskaimmatkin eeltään raivasi 

Antoi isä neuvon tärkeimmän 

työlläs lunastat oman arvosi 



Ei paljon pyytänyt,ei ketään syyttänyt 

Murheet piti sisällään,kivun oppi kestämään 

Ei kiitoslaulut soi,ei herrat pokkuroi 

On kovin hiljaista työmiehen haudalla 



Vaan loppuu voimat miehen vahvankin 

kun elon ilta mailleen laskeutuu 

Muistomerkki arjen sankarin 

puinen risti alla koivupuun