Sä tunnet kuinka sua ylös revitään 

sä kuulet ääniä,mutta et näe ketään 

Joku sulle huutaa,koetat silmäs avata 

keskeltä usvan joku sua tuijottaa 



Harmaassa huoneessa sä leijut katossa 

alhaalla näet itsesi vuoteella makaavan 

Nyt kiidät kuilun läpi kohti valoa 

kunnes heräät kipuun rintaan pakottavaan 



Maasta olet tullut,jälleen maaksi olet tuleman 

Ei löydy armo maasta,ei vedestä,ei tulesta 

Maasta olet tullut,jälleen maaksi olet tuleman 



Sut sidottu on letkuihin muovisiin 

olet kuin sätkynukke suuren mestarin 

Sä revit kahleet pois ja pääset vapauteen 

vain pitkä viiva kertoo matkan loppuneen