Se tulee kuin valtameri, olet taas vain hukkunut

Vajoat synkkyyteeen, katoat tyhjyyteen

syvälle yöhön joka on sydämetön



Ja mä odotan sua siellä

syli avoinna kuin aamu

Sun ei kyyneleitäsi tarvitse niellä

Ja korvaani voit huutaa apua

Olemme kahden pienellä saarella

jonne on kätketty aarteita



Et koskaan uskonut kun huudat niin kukaan ei vastaa

Ihmisten välissä on suuri autiomaa

Et jaksa puhua, olla hiljaa ja kuunnella

nyökytellä päätäsi, hymyillä ja suudella



Ja mä kutsun sua silloin

sun oikealla nimellä

Sano vain, hei sano vain milloin

Mutta sano se mun kielellä

Katsein, kyynelin, hiljaisella suulla

Puhu tunteilla, älä sanoilla



Ja mä kutsun sua silloin

sun oikealla nimellä

Sano vain, hei sano vain milloin

Mutta sano se mun kielellä

Katsein, kyynelin, hiljaisella suulla

Puhu tunteilla, älä sanoilla