Kuule kuinka tuulen tytär 

laulaa kaunista lauluaan. 

Kuinka henkäyksensä 

lumpeita hiljaa liikuttaa. 



Syvään vihreään silmien noiden 

valo tähtien lankeaa. 

Sydämessään voima kuin heleä nauru 

joka kantaa maailmain taa. 



Aikojen saattoon tuulen tytär 

laulaa kaunista lauluaan. 

Aallon eksyneen kotiin kutsunsa saa. 

Hellä kätensä metsän kehtoa keinuttaa.



[SOTURIN TIE]



Suuri on hänen väkevyytensä, 

valtava hänen voimansa. 

Karuilla mailla kasvanut 

mies alla jäisen tuulen. 



Vain vire joukkonsa johtaa 

myrskyn silmästä tyveneen. 

Soturin tie on mainettaan kantaa, 

ei miekkaansa maahan laskea saa. 



Soturi, sankari, 

viitan kultaisen kantaja. 

Taisteluun, kuolemaan, 

tiellä jumalten kaupunkiin.



[English translation:]



[DAUGHTER OF THE WIND]



O' hear the daughter of the wind 

singing her fairest song. 

How gently her silent breath 

caresses the lilies on the open lake. 



Into the deepest green of her eyes 

is cast the light of stars. 

In her heart, strength like brightest laughter 

that endures beyond worlds. 



'til the end of time daughter of the wind 

is singing her fairest song. 

A lost wave guided home by her call. 

The sleeping woodland cradled by her hand. 



[THE WAY OF A WARRIOR]



Grand is his power 

and enormous his strength. 

Man grown on barren lands, 

grown under an icy wind. 



A mere breeze can lead its forces 

to calm through the eye of a storm. 

The way of a warrior is to bear his name, 

never to lower his sword. 



Warrior, a hero, 

bearer of the golden cloak. 

Into battle, into death, 

on the path to the city of the gods.