Heräs aamulla eilisillan hepenissään

vähän kärsinyt Kaisaniemen puisto

se kuiskas: hei, hyvää huomenta, kuuntele tää:

sun murheet on kohta enää muisto



Ja silmät kiinni

mä sanoin niin, niin niin

ja keinui maa

ja puisto jatkoi supatteluaan



Se sanoi: nouse ja paa

huuliisi punaa

nyt vähän näyttää siltä

et maailma ei loppunutkaan

vielä sun pää

on surusta raskas

mut se sellaiseksi ei jää

sun tiesi ne päätyvät hyvään



Aamu on lämmin, tutuntuntuinen

se kantaa mua kuin lastaan

kun jaksan mä tästä kotiini kävelen

ja jossain sä tulet mua vastaan



Silmät kiinni

mä sanoin niin, niin niin

ja keinui maa

ja puisto jatkoi supatteluaan



Se sanoi: nouse ja paa...



Nouse ja paa

huuliisi punaa....



Nousisit vaan nyt

vähän näyttää siltä...



Sun tiesi, ne päätyvät hyvään

kun hengität, hengitä syvään

sun tiesi, ne päätyvät hyvään

kun hengität, hengitä syvään