Pilven valkoisen silmin rakkauden

joka päivä näimme,

kuulin viulujen soivan kaihoten

aina uudelleen.



Se lohdun antoi,

kun laulut kantoi

yön tumman halki sydämestä sydämeen.



Toisilleen luodut yön nähneet on,

tähtien taian ja kuutamon.

Yön tuulet kuiskaavat sen:

Sua koskaan menetä en.

Niin suuri yksin vain olla voi voima rakkauden



Pois sun matka vei, tiesin silti ei

sammu tunteen liekit.

Joen uomatkin kaikki kuivatin,

meret tyhjensin.

Nyt kutsun kuulet,

sen kantaa tuulet

yön tumman halki sydämestä sydämeen.



Toisilleen luodut yön nähneet on,

tähtien taian ja kuutamon

Yön tuulet kuiskaavat sen:

Sua koskaan menetä en.

Niin suuri yksin vain olla voi voima rakkauden.



Toisilleen luodut yön nähneet on,

tähtien taian ja kuutamon.

Yön tuulet kuiskaavat sen,

Sua koskaan menetä en.



Niin suuri yksin vain olla voi voima rakkauden.