valvoimme tuhannet t?ysikuut
en?? en hengit? reik?? j?iseen
ikkunaan
koputa oveen yksin?iseen
j?lkeen pakkasten

H?nen hymyns? pehme? kaari tuo
kuin sumussa saari
uin sen luo
valokuvassa nainen py?rineen
muodista poistuneine hattuineen
kihlattuineen

N?en kaiken, kaiken

	Kaunis kuolema
	lehdet on silattu j??ll?
	kultaista sadetta p??ni p??ll?
	joko ymm?rr?n mit? se opettaa
	osasin alkaa
	osaanko lopettaa

En silloin tajunnut kaiken n??ntyv?n
en tajunnut kaiken loppuun k??ntyv?n
en?? en koputa oveen yksin?iseen
j?lkeen pakkasten

Lehtien seassa kulkien
kellarin ovia sulkien
ajatuksin linnut saatellen
kaikkea kaunista ajatellen
pitk?lle matkalleen

Ja n?en kaiken, kaiken