Sen huoneen avaimet

ja kirjojen välissä

kuivattuja kukkia

ja kuljettuja teitä

niitä et käy



Ja kestää hyvin kauan

kun kuivaat hiuksesi tuulessa

tulkitset meren ääniä

joka ei puhu sanoilla

ei kuuntele



Kukaan ei ole yksin

jokaisen luo on saapumassa

kutsumatonna, aivan hiljaa

tanssikaveri laihanlainen

sanat vaan jäävät kynnykselle taas



En näitä ääniäsi

näin saisi tulkita

yksinkertaisuudesta

aina yksinkertaisuuteen

mieli vie



Se kovin pieni tila

jonka minä tarvitsen

on täällä katon alla

peiton alla lähellä siipien havinaa



Kukaan ei ole yksin...