maasta poimin kirjokiven

katson sen väriä sirisilmin

tunnen kuinka kivi katsoo

takaisin kivisin silmin

laulan sille miesilaulun

laulaako minulle kivilaulun



yhtä vähän kuin lakata hengittämästä

ja jatkaa elämistä

voin minä sinua lakata pyydystämästä



tasajalkaa tanssii kauas

samojen seutujen halki aina

vaikka luulin että tiedät

nyt tiedän että luulit

et ole koskaan paikassa

vaan paikka on aina sinussa