kasvoilla kirjaimia

käsivarsilla sanoja

sydämissä lämmintä verta

poskilla surunauhoja

puhutaan kuin pakkaselle

puhutaan pohjatuulelle

joka suurena valtatienä 

nousee meidän väliimme



ja kirjan nimi joka vapauttaa

ei oo kirjoitettu kirjaimilla



surunmurhaaja -



mahtuisitko tähän 

tulisitko tänne asti

tietäisit kulkeneesi

liian pitkän

liian pitkän matkan



kuin lintu lepäämässä 

vaikka joka oksa horjuu

kuin kala ennen koskea

tietämättä, taitamatta

epäilysten kirkkotarha

kasvaa piikkipensastaan

kun aika tuskan jälkeen

jatkaa outoa kulkuaan



silloin

hiihän hirven

hiihän hiien 

hiihän taivosen hipiän

hiihän hirven

hiihän hiien

hiihän huomisen häpiän