se pilkkaa luonnon lakeja 

touvein ja köysin ja takiloin, purjein 

se seilaa tyhjyyden aaltoja 

kansillaan punainen miehistö, tumma 

kuin verellä maalattu olisi 

viittojen, huppujen purppuran lomasta 

tuikkivat tummina hopeasilmät

 

Chorus:

Ja vanhin on kaikista Maltan Hiram 

komentaja punainen, hän 

tuntee schwartzschildin kehien salat 

ja neutronitähdet ja kefeidit 

hänen reittejään matkaamme salatuita 

kuin haamuina avaruuksien 

me iskemme syvään pian kadoten taas 

joskus pelkokin meitä kavahtaa 



Vaan toiset kun päivästään lepäävät 

istuu päällikkö yksin ja vaiti 

hän muistaa kaikki vuotensa 

ja surunsa, kaukaisen rakkaansa 

sulkee luomettomat silmänsä 

avaa komposiittinyrkkinsä 

ja pientä valkeaa kiveä 

hän hieroo ja hymyilee hiljaa



Chorus