Ole sinä minun päivälintuni

öisten siipien lento

hämärä puutarha missä nainen kantaa

loputtomasti hiuksiaan

hän on lasia, hän on lehtikultaa

ja sisällään kasvaa puu

se on suuri tammi lehdessään

pääskynsiipi oksille sen turvaan käy



Ole sinä minun sinettini

loitsujokien meri

johon virtaa sanat auliit

antaa aavistuksen onnestaan

kun rukous istuu vuoteella

kultaharja kädessään

luo silmät minun katseeseeni

hymyilee ja hymyilee ja nauraa



:;Tuuli vie etelään

melkein tähtiä nään

yllä rakkaani siunatun pään:;