Eikö se riitä, 

siellä aukeavat

kultaiset portit päivään uuteen 

ja vielä pyörii Maa? 

Eikö se riitä, 

sinua rakastetaan

paljon ja aina enemmän 

ja sinuun luotetaan? 

Eikö se riitä, 

että joskus harvoin 

kätesi piirtää rajan kestävän ja 

todellisen? 



...Valo viipyy matkallaan. 

...Päivät vaihtaa kasvojaan, 

...ja sinä kuljet läpi hehkuvan maailman. 



Eikö se riitä, 

vielä pakahtuvat 

tunteesi monta kertaa rikkinäisen kauneuden edessä? 

Eikö se riitä, 

aina kohoavat 

hohtavat uudet reitit aamupäivään matkasi tiellä? 



...Aika vyöryy radallaan. 

...Kuivat tuulet pettää maan, 

...ja sinä kuljet läpi hehkuvan maailman. 



On joskus kasvoillasi kivun kartta 

ja joskus auringon seitti, 

ja tiedät olevasi vielä täällä. 

Ei mikään tapahdu huomenna. 



...Valo viipyy matkallaan. 

...Päivät vaihtaa kasvojaan. 

...Aika vyöryy radallaan, 

...ja sinä kuljet läpi hehkuvan maailman.