Kauas se vie

Tuo ruusuinen tie



Kauas se vie, tuo ruusuinen tie

Joka yhdessä maahan muurattiin

Teimme tien päähän talon niin sievän

Joka yhdessä yössä maalattiin

Johon yritin tehdä kotini



Anna mun mennä, anna mun mennä

Mä oven avaan, en henkeä saa

Anna mun mennä

En tänne kuulukaan

Mun koti ei oo täällä

Mun koti ei oo täällä



Ymmärrän jos en anteeksi saa

Mutten tässä voi olla kauempaa

Meidän ruusuinen tie ei kauemmas vie

Liikaa sen piikit pistelee

Nyt luovuttaisin avaimen



Anna mun mennä, annan mun mennä

Mä oven avaan, en henkeä saa

Anna mun mennä

En tänne kuulukaan

Mun koti ei oo täällä

Mun koti ei oo täällä

Mun koti ei oo täällä

Mun koti ei oo täällä



Kadun mä ehkä tätä joku päivä

Tien varresta itseni löydän

Kadun mä varmaan joku kaunis pilvetön päivä

Mut kulta mun täytyy vaan mennä



Mun koti ei oo täällä

Mun koti ei oo täällä



Annan mun mennä, anna mun mennä

Mä oven avaan, en henkeä saa

Anna mun mennä

En tänne kuulukaan

Mun koti ei oo täällä (anna mun mennä)

Mun koti ei oo täällä (anna mun mennä)

Mun koti ei oo täällä (anna mun mennä)

Mun koti ei oo täällä

Mun koti ei oo täällä



Mun koti ei oo täällä