Tuulikaapin lattialla lojuu lenkkareita 

Ja leikkiauto muovinen 

Isovanhemmilleen poika lähetettiin yöksi 

On talo hiljainen 

Olohuoneen nahkakalustolla nainen istuu 

Juhlavaatteissaan 

Ottaa korkokengät pois ja sormenpäällään pyyhkii 

Kyyneleen poskeltaan 



Makuuhuoneen pimennossa mies kiroillen kiskoo 

Kravattia kaulastaan 

Juhlissa hymyiltiin kyllä 

Ja kun kotiin päästiin 

Alettiin huutamaan 



Ja nyt sanat sinkoilevat kuin kivet ikkunaan 

Ulkopuolella muu maailma on käynyt nukkumaan 



Tänä yönä lumi muuttaa mustan valkoiseksi 

Maiseman puhdistaa 

Tänä yönä pilviverho väistyy hetkiseksi 

Ja taivaan kirkastaa 

Aina vaan 

Uudestaan 

He kyyneleet kuivaavat toisiltaan 

Heidät on tarkoitettu toisillensa 

Heidät on tarkoitettu toisillensa 



Nainen murtumassa on 

Hän ei kestä enää 

Tiliä tehty koko yö 

Nousee sohvalta ja miestään avokämmenellä 

Kaikin voimin lyö 

Mies ei puolustaudu lainkaan 

Ottaa iskun vastaan 

Hieman horjahtaa 

Hän tietää ansainneensa lyönnin tuhatkertaisesti 



Hiljalleen huone täyttyy valosta ja aamu koittaa 

He selvisivät huomiseen 

Nainen tarttuu miehen ojentamaan käteen niin kuin 

Pelastusrenkaaseen 



Taistelun tauottua sotatantereella jälkeenpäin 

Kaksi haavoitettua soturia makaa sylikkäin 



Tänä yönä lumi muuttaa mustan valkoiseksi 

Maiseman puhdistaa 

Tänä yönä pilviverho väistyy hetkiseksi 

Ja taivaan kirkastaa 

Aina vaan 

Uudestaan 

He kyyneleet kuivaavat toisiltaan 

Heidät on tarkoitettu toisillensa 

Heidät on tarkoitettu toisillensa