kello kolme on, yö on loputon

minne hennot jalkasi kannat?

jouduit pettymään, niin paljon pettymään

vaikka saitkin kaikkesi antaa

enempää, et enempää

sä jaksa, tää olkoon määränpää

vaikkakin, sun vielä kulkevan tahtoisin



sinun kasvoissas elää unelmas

joissa olet tottunut lentää

kaunis maailma, täynnä rakkautta

näihin haaveisiin uskot sentään

enempää, ei enempää

eihän unelmiaan saa menettää

vieläkin, sinun kulkevan tahtoisin



siinä sä oot!



lasisilmä, tiedän sua itkettää

en silti silmissäs kyyneltä nää

mä sun sisääsi katsoa tahtoisin

sinun kasvoihis kasvoni jää

lasisilmä, tahdon sua puristaa

lailla lapsen voit nukahtaa

päästä pois ne kyyneleet

jotka sua on ahdistaneet



kello viisi on, näätkö auringon

nauravan yökahvilan takaa

siinä istut taas, elät unelmaas

saanko sen sun kanssasi jakaa?

enempää, ei enempää

et kai tahdo että kaikki tähän jää?

jotenkin, sua auttaa tahtoisin



ilta uusi on, ilta loputon

tummat varjot käy pitkin selkää

ota hetki tää, nosta pystyyn pää

se ei elää voi joka pelkää

enempää, et enempää

nähdä voi jos ei nouse pystyyn pää

tähänkin, sinun uskovan tahtoisin