Woe is me,
whom fate has put on a rolling log,
set on a shaking twig,
placed on a trembling leaf.

I know not which way to turn,
what course to take,
what road to follow.

In me, my mother planted a sapling,
but she could not make it grow
at the edge of a thundercloud,
the hard roots of a birch tree,
the dark night of autumn.

Though the heavens be a perfect design,
and the Big Dipper skillfully crafted,
what about this life of mine–
the life of one born less beautiful?

Jo nyt jouvuin mie poloinen
jouvuin puulle pyörivälle
varvulle vapisevalle
jouvuin mie
poloinen lehelle liekkuvalle

Tuota tiiä mie en itsekkään
minkä tien otan etehen
juonen juostakseni
valihen
tiiä minkä tien otan etehen

Ennen osasi minun emoseni
ennen osasi tehä omenan
taisi emoni taimen istutella
ei osant tuota kasvatella

Mie kasvoin isotta ilman
kasvoin varsin vanhemmatta
korvessa miun kotini
majani
marjavarsilla on miun majani

Taiten taivas kirjaeltu
oikein tehty otavainen
miten lie elämä miulla
miten lie
elämä miulla mustakulmalla

Ennen osasi …

Ennen osasi …

Pani paikalle paikalle pahalle
pani pimeän pilven reunalle
koivun juurille juurille koville
yön syvänälle syksyiselle

Ennen osasi …