"rantakivissä, tammen oksissa

kuiskivan kuulen sen

tuulen viimeisen lempeän

ennen viimoja pakkasen



jos matkustat, tuuli, kaupunkiin

jossa tyttöni asustaa

mekko ruskea yllään

ja sadepisarat hiuksillaan



kerro että häntä odotan

unohtaa et saa

kerro että kerran vielä tie

yhteen meidät vie

yhteen meidät vie



jos myötä syystuulten vieraisille

nyt saapuu tuo neitonen

teen mä hänelle syksyn lehdistä

seppeleen kultaisen



jos kevään aurinko hiuksillansa

taas tulevan hänet nään

silloin vuoteelle kukkien

kanssain painakoon tyttö pään



kerro että häntä odotan...



vaan jos kultansa on hän unohtanut

ja toisen jo on

mun kerro taivaaseen lähteneen

minut kuolema korjatkoon



kerro että siellä odotan..."