laske valot vaakaan

kuule kuinka hiljaisuus

ympäriltä riisuu pois

riisuu pois kaiken muun



vaikka pakkanen

tähtää meitä singollaan

tähän pieneen huoneeseen

vain me kaksi mahdutaan



sormet iholla kiipeilee

suu pidättää huokaustaan

ja yö se lukee meille runojaan



tuolla jossain maailma

askeliinsa kompastuu

sen mielestäni riisun pois

riisun pois kaiken muun



jos laskee korvan lattiaan

ja on ihan paikoillaan

maailman sielun mahtavan

voi kuulla riehuvan