minä tunsin hyvin sen

sen yllä loisti veljensä kuu

joka yö puun luo palaten

ja kerran rakastui puu

pieneen pääskyseen

suli hymyyn hiljalleen suu

kun pyysi lintua vaimokseen



Syksyllä

juhlat vietettiin

lehdet putosivat puusta

kun kuu ja minä

häitä todistettiin



Vanheni vuoren rinteellä puu

vaan tiesi onnensa löytäneen

piti kädestä hauras linnunluu

antoi voimaa juurille sen

Talvella

lintu tunsi

etelän kaipauksen

aamulla huomasi

maan valkeaan peittyneen



Kuoli vuoren rinteellä puu

ja vierelle pääskynen

itkimme silloin minä ja kuu

puuta ja lintua halaten